kristianvepsalainen

Luonnontieteilijälogiikka vs. Oikeustieteilijälogiikka

Elisa sai Markkinaoikeudelta tuomion, jonka mukaan 1,90 euron hinta paperilaskusta on kohtuuton. Mitä teki Elisa? Vastaus: Laski paperilaskunsa hintaa yhden sentin ja se on nyt 1,89 euroa. Tämä oli mahdollista siksi, että Markkinaoikeus ei määritellyt, mitä tarkoittaa käsite ”kohtuullinen”.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä eroa otsikon mainitsemilla logiikoilla on; oikeustieteilijälogiikka on negatiivista eli se kertoo, miten jonkin asia ei ole, luonnontieteilijälogiikka taas määrittelee asiat yleispätevästi ja kertoo miten ne ovat.

Voit verrata tuota Markkinaoikeuden päätöstä esimerkiksi fyysikoiden määritelmään käsitteelle ”sekunti”:

”Sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium 133 -atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä.”

Tällainen määrittely on tarkkaa ja pätee aina, toisin kuin oikeustieteilijä”määritelmät”.

Oikeustieteilijälogiikkaa noudattavat tahot ovat hyviä kertomaan sen, miten asioita ei saa tehdä sen sijaan, että he kertoisivat, kuinka niitä saa tehdä. Tämä on monesti vahingollista, koska jää (lähes) äärettömän monta tapaa tehdä asioita eri tavalla kuin, miten niitä ei saa tehdä. Eli ainoa mahdollisuus on lotota seuraava vaihtoehto ja toivoa, ettei sekin kuulu näihin ”ei näin”-vaihtoehtoihin.

Kuvitelkaapa, jos insinöörit noudattaisivat oikeustieteilijälogiikkaa luonnontieteilijälogiikan sijaan: emme voisi olla varmoja kestääkö uusi silta henkilöautoa, kun valmistaja on ilmoittanut, että ”ei se ainakaan lentokonetta kestä”. Kuka haluaa tällöin olla ensimmäinen, joka kokeilee, kestääkö silta henkilöauton massaa vai ei? En ainakaan minä halua olla.

Valitettavasti yhteiskunnassamme on päättäjillä vallalla oikeustieteilijälogiikka luonnontieteilijälogiikan sijaan. Tämä johtaa esimerkiksi siihen, että koulujen opettajat eivät voi koskaan olla varmoja oppilasta luokasta poistaessaan siitä, käyttävätkö liiallista voimaa vai ei, koska kukaan ei ole määritellyt, mitä on liiallinen voima. Voimalle olisi kuitenkin olemassa yksikäsitteisesti määritelty yksikkö Newton, jolla tämän asian voisi ilmaista. Sama logiikka pelaa siis tässä kuin tuossa Elisan laskutustapauksessakin.

Tehokas tapa saada aikaan kasvua ja kehitystä, on siirtyä yhteiskunnassa oikeustieteilijälogiikasta kohti luonnontieteilijälogiikkaa; tällöin saadaan ennakoitavuutta, loogisuutta ja perusteluja päätöksiä asioista. Tämä mahdollistaa turvallisen ympäristön tehdä työtä ja innovoida – ympäristön, jota ei ole nyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat